Täyskäännös

Kuukausi on mennyt hujauksessa uusien mielenkiintoisten työtehtävien ja taloasioiden parissa. Olen tarkoituksella pitänyt hieman taukoa kirjoittamisesta, sillä saavuimme taloprojektin kanssa melkoisen haastavaan tienhaaraan. Ajauduimme erittäin vaikeiden kysymysten eteen. Aloimme kyyseenalaistaa itsemme täysin omakotitaloasujina ja suuren metsätontin omistajina.

Pohdimme erilaisia vaihtoehtoja kolmen viikon ajan, niin että aloimme jo kyllästyä koko taloasiaan. Kirjoitimme listaa hyvistä ja huonoista puolista, kunnes huomasimme päivä päivältä ajautuvamme kauemmaksi metsään rakennettavasta omakotitalosta.

Kolme epävarmaa viikkoa oli raskaita kaikkien kysymysten kanssa painiskellen, mutta nyt olemme iloisia siitä, että uskalsimme kyseenalaistaa aikeemme ja tehdä täyskäännöksen taloprojektin suhteen. Viimeiset kivenmurikatkin pyörähtivät hartioilta, kunnes uskalsimme lopulta todeta ääneen, että ei me oikeastaan tätä edes haluttu.

Vaikka taloprojekti sai uuden käänteen, ei kotiprojekti päättynyt tähän. Meille nousee ihana koti keväällä 2019. Omakotitalo vaihtui paritaloksi ja sijainti metsän siimeksestä metsien ylle. Kaikki tarpeelliset palvelut on lähellä ja kavereita ympärillä yllin kyllin. Helppoa lapsiperhearkea ja vähemmän pihan hoitoa. Riittävästi tilaa ja tarvittava määrä yksityisyyttä.

Näin on hyvä.

Hommat Etenee

Miten ihana pötkähtää tähän sängylle vadelmien ja herneiden kera. Pakko myöntää, että tämä viikko on ollut töissä yksi rankimpia sitten jouluruuhkien. Huh huijakkaa!

Sen lisäksi että kiireinen työviikko on vienyt minulta henkiset ja fyysiset voimat ihan tappiin, niin olemme tehostaneet tämän viikon käyttäen illat taloasioiden hoitamiseen. Alkuviikosta kiersimme rautakauppojen materiaalivalikoimia ja eilen pääsimme Jyväskylän Kalustetukkuun suunnittelemaan keittiötä. Samalla suunnittelimme myös kodin muut kiintokalusteet eli vessan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen kaapistot.

Vielä tässä vaiheessa minulla ei ole kuvia teille näytettäväksi, mutta ensi viikon torstaina tapaamme taas suunnittelijan, jolloin saamme nähdä keittiöpiirrustukset ensimmäisen kerran. Ehkä silloin minulla on jotain näytettävää teillekin. Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että hyvin yksinkertaisella ja ajattomalla linjalla mennään koko kodin kiintokalusteiden osalta. Mattavalkoista ja ripaus puuta.

Rautakauppakierroksilla parkettilattian lisäksi laatat alkaa hahmottua, mutta ihan täysin emme vielä ole varmoja saarniparketin vierelle tulevan laatan sävystä. Itse haluaisin parketin jatkuvan koko talon osalta, mutta käytännöllisyyden vuoksi on toki otettava eteiseen ja keittiöön laattaa. Millainen laatta olisi kaunis valkoöljyvahatun saarniparketin vierellä?

Materiaalivalintojen hahmottuessa myös talon pohjapiirrustusta hiotaan ja viimeistellään. Olemme päätyneet isoäitini piirtämään taloon, joista saimme tällä viikolla tarkat piirrustukset. Pieniä muutoksia on kuitenkin vielä tulossa. Kodinhoitohuonetta suurrennetaan hitunen, samoin kahta pienempää makuuhuonetta ja olohuonetta. Eteisen ”tuulikaapista” poistetaan ovi ja aikuisten makuuhuoneesta kaapistot. Pientä viilausta vain.

Nyt on sitten taas odoteltava talon kustannusarviota ja keittiön piirrustuksia. Silti olen niin innoissani asioiden etenemisestä!

Ja vielä pieni kiitos teille tähän loppuun. Kiva kun olette olleet aktiivisia ja kommentoineet tänne talojuttuja. Olen saanut jo monta hyvää vinkkiä teiltä! <3

Lattiavalintoja

Aito, ajaton, kaunis ja ekologinen. Meidän valintamme on puulattia.

Lattiavalinta on ollut kotiprojektin alusta saakka täysin selvä ja tinkimätön asia. Jalkojen alla  aidon puun tuntu ja silmiä hivelevä kauneus tuo kotiin lämpöisen ja kodikkaan tunnelman. Sellaista tunnelmaa on millään muulla materiaalilla lähes mahdotonta luoda.

Viimeinen varmistus parkettilattiaan haettiin Timberwisen showroomilta Loimaalta viime tiistaina matkalla Turkuun. Upeiden puulattioiden joukosta nousi nopeasti yksi ylitse muiden, nimittäin mielettömän kaunis valkoöljyvahattu saarniparketti.

Vastaavanlaiseen saarniparkettiin ihastuimme myös Villa Saimaanhelmessä Mikkelin asuntomessuilla, mikä oli puolestaan kotimaisen Parlan parkettilattia. Todella kaunis sekin.

Nyt vain on tehtävä päätös. Otammeko Timberwisen valkoöljyvahatun saarniparketin vai Parlan Soprano 1s saarniparketin. Kumpikin on kotimainen valinta, mutta onko laadussa eroja?

 

Ihanaa Juhannusta!

Tämäkin juhannus mennään perinteisin menoin. Muurikkalettuja mökin rannassa, uimista, saunomista ja kokon polttoa. Aamusta varhain oli tietenkin haettava ojan vieriltä villikukkia maljakkoon ja loihdittava jotain herkullista syötävää.

Kevät on ollut hieman kiireinen, joten päädyin valitsemaan jotain helppoa ja terveellisempää herkkua. Foodinin raakakakun valmistuspaketti oli pelastukseni tänään. Päälle vain tuoreita mansikoita, raakasuklaata ja syötäviä kukkia.

Uutisia sain juuri äsken myös rakennustintamalta. Suunnittelussa on tällä hetkellä hieman ruuhkaa, mutta kyllä se  sieltä valmistuu. Seuraava tapaaminen rakennuttajien kanssa olisi heinäkuun puolessa välissä, jolloin pääsemme tarkastelemaan suunnitelmia tarkemmin. Samaan aikaan saamme myös kustannusarvion projektistamme.

Jatketaan siis odottelua, mutta ennen kaikkea nautitaan nyt keskikesän juhlasta.

Ihanaa juhannusta kaikille!

Odottelua

Kolme makuuhuonetta, avara oleskelutila, erillinen kodinhoitohuone ja ulkosauna. Siinä ovat toiveemme pääpiirteittäin, mutta miksi täydellisen pohjaratkaisun suunnittelu on niin himputin hankalaa.

Elämme tällä hetkellä projektimme pisintä ja haastavinta vaihetta. Tiedämme kirkkaasti mitä haluamme, mutta täydellisen pohjaratkaisun hiominen on pikkutarkkaa ja vaativaa puuhaa. Kodin täytyy toimia moitteettomasti arjessa, mahdollistaa yhteiset riemun hetket, mutta tarjota myös rauhaa ja omaa tilaa asukkailleen.

Olemme pyöritelleet talokirjojen pohjaratkaisuja jo hyvän tovin, mutta mitään valmista ei vielä ole. Mainittakoon toki tässä vaiheessa, että rakennuttaja on valittu, vaikka virallisesti kättäpäälle ei vielä olekaan lyöty.

Onneksi tällä hetkellä toiveidemme toteuttaminen on osaavammissa käsissä, joten meidän täytyy vain jaksaa odottaa. Taitaakin olla koko projektin haastavin osuus kaltaiselleni intoilijalle.

Koti koivujen ja kuusien katveeseen

Tässä se nyt on. Paikka kodille.

Pohdinta tontin osalta on vihdoin päättynyt. Olemme tulleet siihen tulokseen, että koti koivujen ja kuusien katveessa on täydellinen valinta meille.

Valinta oli aluksi vaikea, kunnes tajusimme, etteivät ensin etsimämme tontit olleet lainkaan sitä mitä olimme ajatelleet. Haaveilimme omasta rauhasta ja luonnon läheisyydestä, mutta etsimme paikkaa kodille kaupungin uusien asuinalueiden tonteilta. Kauniilta ja viihtyisiltä asuinalueilta puuttui kuitenkin kaipaamamme rauha ja yksityisyys, joten niinpä päädyimme valitsemaan tonttimme haja-asutusalueelta, metsän siimeksestä.

Tontin valinnan TOP3:

  1. Riittävästi omaa tilaa ja etäisyyttä muihin taloihin.
  2. Sekoitus maalaisidylliä ja kaupungin palveluja.
  3. Metsä omalla takapihalla.

 

 

 

Kaikki alkoi tästä

Kesä alkaa vihdoin olla jo täällä, vaikka pahasti myöhässä ollaankin. Meteorologi Pekka Poutaakin huvittaneista kevätlumisateista huolimatta pesänrakennusviettini oli tänä vuonna poikkeuksellisen ajoissa. Levottomuus iski välittömästi jo ensimmäisten linnunlaulujen ja auringon säteiden myötä, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tiedossa oli levottomia öitä ja kymmeniä tunteja pinterestin selailua.

Tänä keväänä ajatukseni eivät enää pyörineet vain uusien sisustustekstiilien ja terassikasvien ympärillä, vaan löysin itseni yhä useampana iltana raivatuilta metsäalueilta, jonne oli uusien asuinalueiden määrä rakentua. Kävelin pitkin järven rantaa pysähtyen kannoille ja suurille rantakiville ihmettelemään. Olisiko tässä hyvä paikka kodille?

Eräänä päivänä noin yhdeksän aikaan illalla vedin nilkkasaappaat jalkaani ja kehoitin perhettäni tekemään samoin. Hyppäsimme autoon koko porukka ja ajoimme mäkeä ylös rinteen huipulle. Miltähän koti korkeuksissa sittenkin tuntuisi? Maisema mätsien yllä oli hämmästyttävä ja samaan aikaan täydellisen rauhallinen. Vain tuuli huojutti hiljalleen puita puolelta toiselle. Lenkkimäinen uusi tie oli vielä tyhjillään, mutta hetken mutkassa seistessään saattoi alueen tulevan tunnelman miltein jo aistia. Tosin äänekäs lintukuoro ja avarat rinnenäkymät saattoivat maalata mieleeni epätodellisen kauniin idyllin, mikä tulevassa lähiössä ei ehkä tulisikaan toteutumaan haluamallamme tavalla.

Koska välivaiheiden jälkeen on vihdoin aika rakentaa pysyvä koti, oli täydellisen paikan löytäminen yllättävän vaikeaa. Haluaisimmeko sittenkään katsella takapihaltamme naapureiden puuhia omiemme lomassa tai vilkuttaa vastapäiseen aamiaspöytään joka aamuiset huomenet. Tuskinpa.

Onneksi meillä oli vielä yksi ajatus.