Aina voi karsia

Onneksi on olemassa ainakin yksi asia, minkä tekeminen tässä vaiheessa kotiprojektia on vähintäänkin suotavaa – Raivaaminen!

En ole koskaan erityisemmin piitannut tavaroiden keräilystä tai niiden säilömisestä kaappeihin. Silti on tehtävä jatkuvasti työtä sen eteen, ettei tavaraa vain alkaisi kertymään joka nurkkaan. On sanomattakin selvää, että tavaraa kertyy moninkertaisesti lapsen saamisen jälkeen, ja monen tavaran käyttöikä jää hyvinkin lyhyeksi. Tästä syystä olen joutunut tekemään entistä tehokkaammin töitä asian eteen, jotta tavarat saadaan ajallaan kiertoon, eikä niitä alkaisi kertymään varaston laatikoihin.

”Pikkulusikka on pikkulusikka, oli siinä muumin kuva tai ei. Tyynynpäälinen toimittaa tehtävänsä myös ilman Disneyhahmoa.” – Jenni Sarras, Tavarataidot

Oma heikkouteni on kirjat. Rakastan kauniita kirjoja ja niiden kuvia. Liian harvoin osaan vastustaa sellaisen ostamista eteen sattuessa. Joten eipä ihme, että niitä alkaa nopeasti kertymään olohuoneen kaappeihin. Olen kylläkin laittanut kirjoja myös kiertoon, kun esimerkiksi jonkun terveyteen liittyvän tietokirjan olen saanut päätökseeni. Tosin melko usein myös mieheni haluaa lukea kyseisen teoksen, eikä kirja saa olla tietenkään sellainen, mihin haluaa palata vielä myöhemmin.

Toisin on kauniiden keitto- ja puutarhakirjojen kanssa. Niistä en useinkaan hanno luopua, sillä ovathan ne jo kauniita sisustuksellisestikin. Usein myös tämän ryhmän kirjat ovat niitä, joihin haluan palata aina uudestaan ja uudestaan. Ehkäpä sitä ajan kanssa oppii huomaamaan ne tärkeimmät, joista ei halua luopua ja ne joilla ei ehkä olekaan niin paljon merkitystä.

Viime viikon torstaina tyhjensin pöytäni Kirpputori Silinteristä. Olin kuskannut sinne tavaraa kolmen viikon ajan. Kauppa kävi hyvin ja loput sain lahjoittaa SPR:lle. Tätä raivaamista tulen varmasti jatkamaan vielä kesän ja syksyn aikana, sillä mitään tarpeettomaksi jäänyttä emme halua ensin kuskata väliaikaiseen kotiin ja siitä edelleen uuteen vasta valmistuneeseen kotiimme.

Kirjojen ostamista hillitsemään löysin hiljattain BookBeatin. Sieltä voin kuunnella niitä kirjoja, joiden ostamisen syy ei ole viehättävyys tai käytännöllisyys. Lisäksi saan kuunnelluksi enemmän kirjoja lyhyemmässä ajassa, kuin että lukisin ne kannesta kanteen sille varattuun aikaan. Nyt voin kuunnella kirjoja missä ja milloin haluan.

Muillekin liiallisista tavaroista ahdistuville ja karsimista suunnitteleville voisin suositella kuunneltavaksi tai luettavaksi Jenni Sarrasin kirjaa Tavarataidot. Kirja on kotimainen vastine suositulle KonMarille, ja kummatkin lukeneena uskallan sanoa pitäväni enemmän Jennin versiosta. Kirja käsittelee tavaroiden omistamista, järjestämistä ja turhasta luopumista maalaisjärjen kautta. Myös tavaroiden kierrättäminen eri reittejä otetaan hyvin kirjassa huomioon.

3 Comments

  1. Mirka 3.7.2017

    Mä olen myös tavaran ahkera kierrättäjä, ja mun on helpompi hengittää, kun ympärillä ei ole tavarapaljoutta. Harmi vaan,. kun tyttäreni 2,5 v ei (vielä) ajattele samoin! 🙂 Toisaalta lapsi on kyllä opettanut hiukan rentoutta siistiyden kanssa, mikä sekin on ihan tervetullutta. KonMarit olen lukenut, pitääpä lukea myös tuo suosittelemasi kirja. Minä hankin kirjat aina vain lainaan, enkä kirjoja hamstraile, minun heikkous on astiat!

    Olisi kiinnostavaa lukea, miten edellisissä blogeissasi esiin tullut ekologisuus ja kestävät valinnat tulevat mahdollisesti näkymään tässä rakennusprojektissa!

    Vastaa
    • Kotiprojekti 3.7.2017

      Sama juttu. On paljon helpompi hengittää, kun ei ole turhaa tavaraa ympärillä.

      Egologisuus ja kestävät valinnat tulevat varmasti jollain tavalla näkymään valinnoissamme, niin talon kun sisustamisenkin osalta. Se miten, tulee varmasti selviämään matkan aikana.

      Kiitos kirjavinkistä!

      Vastaa
  2. Mirka 3.7.2017

    Ja piti vielä vinkata sellaista kirjaa kuin Ilana Aalto: Paikka kaikelle!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *